En voi uskoa että viimeinen työpäivä täällä on takanapäin: / Aika on mennyt liian nopeasti ja monta juttua olisi ollut vielä opittavana. Tänään tein vielä ihan kunnon kiireisen työpäivän. Aamupäivän tein kukkia hääpukuun, purin eilen kuvauksissa olleet vaatteet ja purkasin vaatteista mallille tehdyt sisäänotot. Kuvauksiin tehdään käsin korjaukset mallin mukaan niin että vaate on oikean kokoinen. Järkevää, sillä olen monesti kauhistellut muotinäytöksissä että osa mallejen kantamista vaatteista on ihan väärän kokoisia, tai siis lähinnä liian isoja koska mallien pituuden takia on pitänyt ottaa suhteessa isompi koko jotta lahkeet ja hiha olisi oikean kokoiset ja sitten ne on vyötäröltä tai rinnuksilta ihan hirveitä muodottomia säkkejä. Kello kolme sain vielä hääpuvun kasattavaksi sovitukseen. Ensimmäiseen sovitukseen proton jälkeen kasataan puku muuten muttei mitään pitsi, eikä muuta harsoo tai semmosta, eli vaan toppi vuorilla ja hame osa, vetoketju laitetaan aina pitkällä pistolla sillä se poistetaan aina sovituksen jälkeen. Olen ainakin oppinut olla pelkäämättä sitä jatkuvaa purkamista, se vaan kuuluu osana ompelijan hommaan.
Silmäkulma kastui kun tuli hyvästien aika. Ruth ja Livia antoi minulle liikkeessä tehdyn paidan. Oikein ihana! Itse olin myös varautunut pienten suomalaisten lahjojen kera. Varsinaisia hyvästejä ei jätetty, koska sekä Livia, että Ruth sanoivat tulevansa Suomeen. Ruth on suunnitellut kesäksi matkaa Viroon, ja mahdollisesti jos matka toteutuu niin tulee Suomeen moikkaamaan. Ja Livia syyskuussa. Itse aion aivan varmasti palata vielä Barcelonaan. Todella tykkään tästä kaupungista, ihanan kansainvälinen tunnelma, upea arkkitehtuuri, ilmasto, ranta, kaupunki jossa osaan liikkua julkisilla loistavasti enkä ole riippuvainen kenenkään autokyydistä, ystävällisiä ihmisiä....
Iltapäivällä tapasin vielä Tiinan lapsineen. Oli kiva nähdä. Valitettavasti emme voineet kovin pitkää olla puistossa kun Tiinan nuorempi lapsi valitteli oloaan ja heidän täytyi lähteä kotiin, oli varmaan tulossa kipeäksi. Tiina vielä käänsi kokonaan työtodistukseni. Aivan mahtavan hyvä, hyvä Minä!!!: )
Kiitos opiskelupaikalleni Omnialle joka mahdollisti tämän!
Olen iloinen että olen saanut kokea tämän kaiken. Ja erityiskiitoksen ansaitsevat myös Tomi ja Miku jotka lähtivät seurakseni, se on helpottanut arkeani kovasti, tyhjä koti olisi ollut aika raskas. Lisää kiitoksia, Milolle joka on itsenäistynyt ja ollut Suomessa yksin kuukauden päivät ilman että olisin joutunut kantamaan huolta hänestä. Ja vanhemmilleni jotka ovat pitäneet Miloa silti silmällä ja ruokkineet, remontoineet meillä, antaneet aina tilannekatsausta miten Suomen päässä sujuu: )
Voin suositella ulkomaan harjoittelupaikaksi ehdottomasti Erase una vez liikettä! En voinut edes uneksia tämmöisestä paikasta ja siitä suuresta vastuusta minkä sain. Pääsin heti ensimmäisestä päivästä lähtien tekemään vaativia asiakastöitä. Opin kuukauden aikana aivan valtavasti. Nyt tuntuu, että tämä on vasta alkua eli odottakaapa vaan, tästä voi tulla vielä jotain!
Kiitos kaikille blogiani lukeneille, on ollut kiva kirjoittaa kun tilasto kertoo että sivuillani on päivittäin vieraillut aika moni. Yhteen kuukauden aikana sivullani on vierailtu 1262 kertaa tähän hetkeen mennessä, aika huippua: )
Joten tämä oli nyt tässä!
Hasta pronto!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti