Töiden piti alkaa jo puoli kymmenen, mutta juuri kun odottelin Liviaa laittoi hän viestin, että avain oli jäänyt kotiin ja hän oli lähtenyt sitä hakemaan. Sovittiin treffit liikkeen eteen varttia yli kymmeneksi. Mitäpä muutakaan silloin voi tehdä, kun mennä ostamaan lehden ja istumaan terassille naama kohti aurinkoa ja juomaan kahvia: )
Tein yhden hääpuvun sovitusproton. Täällä on aika hauskaa, että ompelijat todella vaan ompelee, omistaja ja espanjalainen harjoittelija Carola leikkaavat kankaat ja merkkaa ne. Omistaja myös tekee kaikki siivoushommat ja semmoset, uskomatonta...Täällä opiskelijat eivät kuulemma ole hyviä ompelijoita, siis koneompelijoita ja siksi Carola tosiaan vaan leikkaa, merkkaa ja tekee käsinompeluita.
Hääpuvuista ensimmäiseen sovitukseen tehdään aina proto, sitten siihen sovituksen jälkeen muutokset, sitten taas sovitus. Sen jälkeen kun se on täydellinen aletaan tehdä vasta oikeaa pukua ja sitäkin sovitellaan sitten useampaan kertaan.
Ompelin neuletakin. Täällä ei käytetä saumuria edes neuleissa, kaikkiin tehdään sitä pussisaumaa. Oli hiukkasen hankala ensin sitä tehdä tuommoseen lötköön neulokseen, mutta harjaannuin ja se onnistui ihan hyvin. Ne pitää tehdä todella pienellä saumalla ettei tule liian paksua.
Täällä merkkaukset tehdään merkkilangoin. Ensin ajattelin että ajanhukkaa kun sen voi nopeasti suttasta liidullakin, mutta nyt arvostan suuresti merkkilankoja. Merkkaukset eivät todellakaan ole lankojen kanssa sinnepäin vain ne on just eikä melkein. Esimerkiksi jatkossa varmasti käytän merkkilankaa muotolaskosten kärjissä ja tarkoissa kohdistuksissa.
Ihanaa että työmatka kestää vaan kymmenen minuuttia kävellen. Nautin aina kävellä töihin, ja kotiin.
Pojat saivat pyöräilyseuraa kun työkaverini (Mikun enkunope) mies ja hänen poikansa tulivat Barcelonaan pyöräilemään. Huomenna teen pitkän päivän töitä, ainakin seitsemään, niin kiva että tuo mieskööri on huomennakin lähdössä pyörälenkille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti